Tänään sitten heräsin jo ennen kahdeksaa (tosi yllättävää, kun eilinen meni pitkälti nukkuessa). Pakkasin kartan ja vesipullon kassiin ja lähdin kiertelemään pitkin kaupunkia. En mä mitään karttta osaa vieläkään lukea, joten aika nopeasti siitä luovuin. Talsin vaan sinne minne nokka näytti. Ekaks eksyin johonkin pikku saareen. Repesin ääneen nauraan, kun sillan kupees oli kyltti, joka kielsi lintujen ruokinnan lintuinfluenssatartunnan pelon vuoksi. Ihan kuin jenkeissä olisi! Kaikesta pitää varoittaa, ettei voi haastaa oikeuteen. :D Saarella tallusteli mitä lie riikinkukkoi ja kanoi vapaana. Kanahäkistä kuului mielestäni koiran haukuntaa... ? Taisin ehkä kuulla väärin tai sitten täällä on kanoilla eri tapa ääntelehtiä kuin mantereella.
Jatkoin matkaa "keskustaan". Torggatan oli tooooooooooosi iso ja pitkä. Ja tietenkin autioi. Ihan kuin Raumalla sunnuntaisin. Automaatistakaan ei saanut nostettua rahaa. Ahvenanmaalaiset eivät luultavasti tarvitse rahaa viikonloppuisin...
Muutamaan otteeseen ympyrää mentyäni päätin istahtaa Roberts Coffeen kahville. Ainut paikka, jonka tunnistin ja joka oli auki. Siinä sitten terasilla nautin Capuccinoani ja tutkailin karttaa yksin. Oli kyllä niin kuollut kaupunki.
Löysin kartasta huvipuiston ja päätin sitä mennä katsomaan. Olihan ohjeet sen verran selkeät... Löysin kyllä satamasta Pommerin ja viikkarin ja siljan terminaalit, mut en mitään huvipuiston näköistäkään.... Ptäis varmaan lailla kieltää mun kartan lukeminen...
Reilu 4h kaupungissa käveltyäni ja paikkoja tutkailtuani päädyin siihen tulokseen, että Ahvenanmaalle on lahjoitettu kaikki Suomen mantereen vanhentuneet liikennemerkit. Tai sitten Ahvenamaalaiset ovat vain halunneet ihan omanlaisensa. Pysähtymiskolmio oli nyt sentään samanlainen kuin muissakin maissa. Mutta muuten merkit varoittivat niin pässeistä kuin lintuinfluenssastakin ja hidaste-töyssy-tissi-merkitkin olivat yksi tissisiä...
"Kotiin" tultuani menin nälkäisenä yläkertaan keittiöön, joka näytti ihmeen siistiltä. Tytöillä oli vissiin eilen tullut paniikki ja ne oli siivonnut (melkein) kaiken. Uskalsin lämmittää eines-lasagneni mikrossakin. :) Nimetön tyttö (jonka nimee en vieläkään muista) lämmitteli samalla omaa ruokaansa. Yritti kysellä, että mitä teen täällä. Selitin, että mun kirurgista vuodeosastoharjoittelua. Siihen sitten että oonko lääkäri? No en ihan. Kysyi sitten, että sairaanhoitajako. Yritin selittää, että tavallaan, mutta tulevaisuudessa olisi tarkoitus työskennel ambulanssissa. Ei hän ymmärtäny. Olen kyllä hyvän ammatin itselleni valinnu, kun sitä on ihan tuskaa selittää suomeksi suomessa kenellekäättn saatika ruotsiksi!! Tovin setvittelyjen jälkeen tultiin siihen tulokseen et opiskelen sairaanhoitajaksi. Niin pääsi helpommalla. Hän otti siitä sitten eväänsä ja meni huoneeseensa syömään. Tokaisi vaan, että jos tulee kysyttävää, niin saa koputtaa... Ei vissiin kauhean seurallisia nää mun kämppikset... :D Ei mitään. Otin heistä mallia ja linnottauduin omaan huoneeseeni ja oon pysynyt täällä siitä asti. Meneehän tää reissu näinkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti